Lisätietoja Pirkanmaa säännöstelyn suosituksista.

SUOSITUS 3a: Näsijärvellä, Vanajavedellä ja Pyhäjärvellä nostetaan toukokuun vedenkorkeuksia nykyistä korkeammalle erityisesti tavanomaista vähävetisempinä keväinä. Suositeltavat tavoitevedenkorkeudet ovat järvittäin toukokuun alkupuolella (Vanajavesi, Pyhäjärvi) tai puolivälissä (Näsijärvi) seuraavat:

Perustelut: Toukokuun vedenkorkeuksien nostolla on keskeinen merkitys pyrittäessä vähentämään nykysäännöstelystä vesiluonnolle ja virkistyskäytölle aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Suosituksella pyritään vähentämään erityisesti sellaisten vuosien esiintymistiheyttä, jolloin vesi on saavuttanut hyvän tason vasta useita viikkoa jäänlähtöpäivän jälkeen. Esimerkiksi Näsijärvellä on tarkastelujaksolla 1980-1999 yhdeksänä vuotena saavutettu virkistyskäytön kannalta hyväksi arvioitu vedenkorkeustaso (NN+94,95 m) vasta kesäkuussa.

Vedenpinnan nopeampi ja aikaisempi nosto toukokuussa parantaa erityisesti hauen lisääntymis-olosuhteita varsinkin Näsijärvellä. Nykyistä korkeammat vedenkorkeudet pesinnän alkaessa parantavat aivan vesirajan läheisyydessä pesivien lintujen, mm. kuikan, eräiden sorsalintujen ja lokkilintujen pesintätulosta. Lisäksi siitä hyötyvät erityisesti matalien ja pehmeäpohjaisten rantojen käyttäjät sekä veneilijät. Perustelluinta kevään vedenkorkeuksien nosto on tavanomaista kuivempina keväinä, koska tällöin hyödyt suhteessa siitä aiheutuviin haittoihin ovat suurimmat. Liian aikainen ja nopea nosto lisää tulvan ja ohijuoksutusten riskiä myöhemmin keväällä.

Hauen kudun huippu ajoittuu jäiden lähdön tienoille ja jäänlähtöpäivän vedenkorkeus vaikuttaa hauen käytettävissä olevien kutualueiden määrään. Parhaita lisääntymisalueita ovat saraikkorannat. Hauen lisääntymisen kannalta olosuhteet ovat suotuisat, jos vettä on saraikossa vähintään 20-30 cm ainakin kuukauden ajan jäänlähtöpäivästä.

Saraikkovyöhykkeen alaraja on Näsijärvellä keskimäärin korkeudella NN+ 94,90 m, Vanajavedellä korkeudella NN+ 79,25 m, Pyhäjärvellä NN+ 76,75 m ja Iso-Kulovedellä NN+ 57,00 m. Kevään vedenkorkeudet vaikuttavat myös ruovikon esiintymisen alarajaan. Matalat vedenkorkeudet keväällä edesauttavat ruovikoiden laajenemista järvelle päin. Matalat vedenkorkeudet toukokuun alussa lisäävät myös riskiä, että linnut tekevät pesänsä sellaisille matalalla sijaitseville kiville tai kareille, jotka myöhemmin keväällä tai alkukesästä peittyvät veden alle.

SUOSITUS 3b: Iso-Kulovedellä vältetään suurta (yli 15 cm) vedenpinnan alentamista hauen lisääntymisen turvaamiseksi.

Perustelut: Vesi ei saisi laskea hauen lisääntymisaikana, ettei mätiä tai vastakuoriutuneita poikasia jäisi kuiville. Iso-Kulovedellä vesi on useina keväinä laskenut jäänlähtöpäivän jälkeen yli 15 cm ja mahdollisesti huonontanut merkittävästi hauen lisääntymistulosta. Punainen viiva kuvaa vuoden 1992 todellista vedenkorkeutta.